keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Sähköpostiviesti jakoon

Luin pitkästä aikaa blogini vanhoja tekstejä läpi. Niistä paistaa selvästi kuinka todella huonossa kunnossa olin varsinkin talvi- ja kevätjakson. Monissa ajatuksissa näytän olevan aika ehdoton. Periaatteessa voisin niitä kirjoitella hieman uuteen uskoon. Tai en ehkä kyllä jaksa siihen työhön alkaa, ehkä riittää, että kirjoittelen vanhoja asioita nyt hieman uudella tavalla.

Tapasin viime viikolla samalla fysioterapian salilla naamatutun opiskelupiireistä. Tällä kaverilla oli hieman samanlaista polviongelmaa kun minulla alkuaikoinani. Juttelimme pitkään ja jatkoimme vielä sähköpostin välityksellä ajatuksenvaihtoa. Laitan tähän perään nyt viestin, jonka kirjoitin hänelle. Tässä viestissä ei varsinaisesti mitään uutta ole, koska en ole lukenut uusia tekstejä neljään kuukauteen, mutta ehkä viesti hieman selventää miten ajattelen polven kuntouttamiseen liittyvistä asioista tällä hetkellä.

----------------------------------------------------------------------------

Hellurei ja kiitos tilanteesi kertomisesta! Kuulostaa tutulta :)
Mistähän tässä nyt lähtisi liikkeelle... No ainakin alkuun ajattelen tällä hetkellä niin, että sä itse olet oman kroppasi paras asiantuntija. Sä tiedät itse miltä sun kehossa tuntuu. Muut ihmiset (ortopedit / fysioterapeutit / minä) voivat antaa yleispäteviä neuvoja, joista sinä poimit itsellesi oleelliset asiat. Ajattelen myös, että sun kroppa tietää jollain tasolla (tiedostettu / tiedostamaton) miten voit saada itsesi kuntoon. Keho on viisas. Keho on usein viisaampi kuin tietoinen mieli. Sen takia koen, että sun tärkein tehtävä on tällä hetkellä lukea paljon, ja selvittää eri näkökulmia tähän vaivaan. Parhaimmillaan näät fysioterapeuttia 1h viikossa ja muuten sun pitäs elää se 7 x 24h itses kanssa per viikko. Jokainen meissä on loppupeleissä vastuussa omasta kehostaan.

Omalla kohdallani tuli vastaan tilanne, että relevantin tiedon löytäminen oli helvetin vaikeaa ja työlästä. Kuten blogissani kirjoitin, iso osa netin kuvauksista kyseiseen tautiin toistaa sitä samaa mantraa, joka ei loppupeleissä juurikaan potilasta auta, lähinnä sekoittaa ja hämmentää. Oletan (en tiedä), että sulla on polvikipu alkanut ylirasituksen seurauksena eli "nivelen kyky sietää tai tuottaa voimaa on liian suuri senhetkiseen toleranssiin verrattuna". Siksi nivel kipeytyy.

(Polvi)nivelen aineenvaihdunta on paljon hitaampaa kuin kehon muissa osissa. Tämän takia vamman tunnistaminen on hitaampaa, koska kipusignaalit tulevat muusta kohdasta kuin itse vauriokohdasta. Rustossa esimerkiksi ei ole kipureseptoreja ollenkaan, vaan polvilumpion alueen kiputilat rekisteröityvät yleensä polvilumpion reunamilta. Jos kipu tulee "syvältä nivelestä", kipukohta voi olla synovial eli nivelpussi, polven rasvapatja, reisi- ja sääriluun pää tms. Maallikkona ajattelen, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että sinulla olisi polvessa rustovaurioita. Ilman magneettikuvausta sitä ei paljoa voi todistaa, mutta rusto ei tällä hetkellä ole mielestäni asia, johon kannattaa niinkään paneutua. Oleellisin asia mielestäni on nivelesi tila ja kunto. Sinä tunnet nivelessäsi epämääräisiä kipuja. Minulla on antaa sinulle paljonkin materiaalia aiheeseen, kuinka voit alkaa edistää niveltesi kuntoa. Voin ohjata sinut tiettyyn suuntaan, mutta työ sinun on tehtävä itse.

Kuvaan lyhyesti mitä eri aihealueet ovat:

1) Polvien kipuun helpottava asia mitä itse voit tehdä: LEPO. Levätä oikein ja viisaasti. Polvesi ovat ylikuormittuneet. Keho osaa korjata monenlaisia vaurioita, mutta se tarvitsee siihen oikeanlaiset olosuhteet. Näistä olosuhteista kaikista paras vastaantullut kirjoittaja on Paul Ingraham. Lähde (a)

2) Levon jälkeen on löydettävä sinulle oikea toleranssi mitä polvinivelesi sietävät. On löydettävä oikea määrä liikettä, jotta nivelesi saavat rasitusta ja vahvistuvat, mutta rasitusta ei saa olla liikaa, jotta niveltesi tila ei mene liiallisen rasituksen takia huonompaan kuntoon. Tästä aiheesta loistava kirjoittaja on Doug Kelsey. Lähde (b)

3) Polven rakenteen ja aineenvaihdunnan takia joutunet varaamaan polvien paranemiseen aikaa kohtalaisesti. Puhun nyt kuukausista. Erinomainen blogi aiheesta ja polvinivelen rakenteesta löytyy lähteestä (c). Blogin ja kirjan on kirjoittanut maallikko nimeltä Richard Bedard. Erittäin innoittava ja toivoa herättävä kaveri. Lähde (c)

Jospa näillä nyt pääsisi alkuun. You can do it :)

LÄHTEET
(a) http://saveyourself.ca/tutorials/patellofemoral-pain-syndrome.php
(b) http://www.runnerskneebible.com/
(c) www.savingmyknees.com

tiistai 24. tammikuuta 2012

Pitkä tauko kirjoittamisesta

Hei vaan taas. En ole kirjoittanut moneen kuukauteen yhtään mitään polviin liittyen. Ei ole huvittanut. Ei ole kiinnostanut. En ole jaksanut. Tauko teki oikein hyvää. Tuntuu, että mieli on vähän jo palautunut. Paljon asioita on tapahtunut näiden kuukausien aikana.

Lokakuussa vasen polveni magneettikuvattiin. Löydökset olivat hieman yllättäviä. Pehmytkudosvaurioista ei löytynyt mitään merkkejä magneettikuvissa. Olen kirjoittanut useamman kerran vaurioista, joita tapahtui viimeisessä tähystyksessä tammikuussa 2011. Runsaan lukemisen perusteella olen päätellyt, että se on ollut rasvapatja, joka on vaurioitunut. Se on ollut todella todella viheliäinen vaiva, ja ollut hyvin invalidisoiva.

Polvestani löytyi noin 2cm x 3cm luuödeemi alue. Lyhyesti kuvattuna reisi- ja sääriluun pää on tulehtunut, todennäköisesti pitkäkestoisen ylirasituksen johdosta. Lumpion mediaaliosassa löytyi noin 0,5cm x 0,5cm kokoinen irtorustopala. Siinäpä löydökset olivat. Risti- ja sivusiteet olivat ehjät, kierukat olivat ehjät, kantavat rustopinnat olivat ehjät. Hyviä uutisia. Fysiatrin mukaan löydökset ovat lähinnä tulehdus- ja ärsytystilaan viittaavia oireita. Sain lähetteen fysioterapiaan.

Aloitin fysioterapian tämän vuoden (2012) alussa, viikolla kaksi. Se on ollut mahtava asia. Hieman laskenta-ajankohdasta riippuen minulle meni siis 12-14 kuukautta, jotta pystyin aloittamaan jalkojeni kuntouttamisen. Se on hemmetin pitkä aika. Jouduin muokkaamaan elämäni täysin uusiksi, jotta polvien kuormitus saatiin minimaaliseksi. Käytin kroppani niin totaalisen loppuun, siksi palautumisaika on ollut noin valtavan pitkä. Polvinivelen aineenvaihdunta on myös muihin kehon osiin verrattuna hyvin hidas, joten kärsivällisyyttä ja sinniä vaaditaan jokaiselta polvivaivaiselta ihmiseltä.

Tällä hetkellä käyn lähes päivittäin salilla kuntouttamassa kroppaani. Alkuun lämmittelen kuntopyörällä noin 3 minuuttia kevyimmällä vastuksella. Salilla ei ole total gymin tyylistä laitetta, joten varovaisen kuormittamisen joudun tekemään jalkaprässillä. Vasemmalla jalalla vastus on 5kg ja oikealla 10kg. Toistoja teen täysin tuntemusten mukaan, yleensä 2 x 10-20 toistoa. Laitteiden nimiä en tiedä, mutta takareidet teen reiden ojennus- ja koukistuslaitteella, joka toimii ilmanpaineella. Toistoja sama 2 x 10-20 tuntemusten mukaan, painetta kyseisellä asteikolla noin 20. Taljojen ja korkean penkin avulla teen vielä toisen etureiden aktivointiharjoitteen, vasemmalle jalalle painoa 10kg ja oikealle 15kg. Näiden lisäksi vaihtelevasti muuta kroppaa treeniohjelmien ja kropan tuntemusten mukaan.

Tämä on nyt kolmas viikko kuntoutuksen aloittamisesta. Sen olen huomannut, että eteneminen on hyvin hidasta. Mutta pääasia on, että rakennustyö on päässyt alkuun. On vaikeaa arvioida kauanko vielä kestää, että pysyisin jättämään pyörätuolin pois. Veikkaisin jotain 6-12 kuukauden välille.

Minulla käynnistyi lokakuussa toinenlainen paraneminen, josta olen lukenut ja kirjoittanut paljon. Kirjoittanut vain itselleni, koska ne ovat niin henkilökohtaisia asioita eikä niitä voi omalla nimellä julkisesti kirjoittaa. Se on henkistä ja psyykkistä työtä, paranemista niistä syistä, joiden takia ajoin kroppani totaalisen loppuun. Tässä yhteydessä ei asiasta enempää. Sen verran kerron, että olen viimeiset kolme kuukautta viettänyt satoja tunteja aikaa tämän sivuston parissa.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Tähän pyritään :)

LinkkiLinkki

Maailman vanhin bloggaaja, 110v, syö raakaruokaa ja kalaa, eikä koskaan syö itseään ähkyyn asti. Hyvin näyttää mies voivan. Siinä vähän tavoitetta itse kullekin :)

lauantai 24. syyskuuta 2011

Akupunktuurista

Kävin eilen jälleen helsinkiläisen akupunktiohoitajan luona. Hän tekee akupunktuuria kiinalaiseen hoitofilosofiaan nojaten. Kyseisestä henkilöstä on tullut itselleni merkittävä auttaja, koska jokin hänen puheissaan ja tekemisessään vaikuttaa minulle merkittävältä. Sitä on hieman vaikea sanallistaa, mutta jotenkin koen asian liittyvän kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja hoitamiseen. Otan nyt riskin ja yritän kirjoittamalla avata muutamaa aihetta, joita olemme käyneet akupunktiossa läpi. Korostan, että alla oleva teksti ei ole "tietoa" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan oma värittynyt kuvani hoitokerroistamme. Ajatukset ovat siis sekoitus tietoa, uskomuksia, mielikuvia ja oletuksia.

Omassa tilanteessani täytyy erottaa kaksi hieman erilaista polviongelmaa toisistaan. Ensimmäinen ongelma on polvien melko vakava ylirasitustila, jolle ollaan annettu monta erilaista nimeä länsimaisessa lääketieteessä. Nimityksiä ovat esimerkiksi chondromalacia patellae, runner´s knee, anterior knee pain. Nämä polven tilat (käytän mielummin sanaa tila kuin sairaus. Sairaus on sana, joka voi herättää mielikuvia, että asialle ei voi tehdä mitään, täytyisi vain tyytyä sairaanaolemisen kohtaloon) ovat seurausta pääsääntöisesti liiallisesta rasituksesta. Rasituksesta, johon nivel ei ole ollut valmis. Toinen ongelma on vasemman polven pehmytosien vaurioituminen tammikuun tähystyksessä, mikä osaltaan on ollut kovien ja ahdistavien kipujen lähde ja suurin pitkäkestoista invalidisaatiota aiheuttava tekijä.

Vasemman polveni yksi merkittävimmistä ongelmista on ollut sen mystinen kuumentuminen, joka tuntuu erittäin epämiellyttävältä silloin kun kuumentumista tapahtuu. Kuumentuminen tapahtuu pääsääntöisesti vaurioituneiden kudosten alueella, mutta kun tila menee siitäkin vielä huonompaan suuntaan, tuntuu, että koko polvilumpion ympäristö on tulessa.

Akupunktiohoitajani on puhunut useasti, että hänen hoitofilosofiassaan vasemman polveni kuumentumiseen on lähinnä kaksi syytä. Ensimmäinen on ns. stagnation heat eli "tukkeutumiskuumuus". Se tarkoittaa, että vauriokohdassa ei energia virtaa, länsimaisesti sanottuna aineenvaihdunta ei virtaa. Energia kuitenkin yrittää virrata, mutta ei pysty tekemään sitä vahingoittuneiden kudosten takia. Tästä seuraa paljon kuumuutta ja kipua. Mielikuvana voi käyttää kompostia, joka tuottaa lämpöä, vaikka siellä ei päällisin puolin mikään näytä liikkuvaan.

Toinen kuumuus on hankauskuumuus eli rasituskuumuus. Polvinivel on kuin kolmiuloitteinen tetris. Polvinivelessä on monia osia, jotka ovat eri asennossa ja erilaisten voimien ja paineiden vaikutuksessa, kun polvea käyttää eri tavalla (vrt. seisominen suorassa, seisominen kyykyssä, istuminen tuolilla, polkeminen pyörällä jne.) Vauroituneet kudokset joutuvat alttiiksi kovalle rasitukselle, koska polvinivel liikkuu melko laajalla säteellä eri suuntiin ja joutuu sietämään paljon voimaa pelkästään arkipäivän askareissa. Minulle suurin ongelma kipujen ja kuumuuden kanssa on saada vasen jalkani suoraksi. Vaurioituneet osat eivät tykkää yhtään, kun laitan jalan suoraksi, koska vaurioalue joutuu kestämään sellaista painetta ja rasitetta mihin se ei vielä pysty. Vaurioalue nimensä mukaisesti ei ole vielä parantunut, vaan siinä on vielä kudosvaurioita.

Akunpunktiossa hoitajani on puhunut toistuvasti luonnon ihmeellisyydestä. Luonto pyrkii korjaamaan itsenäisesti kehon vaurioituneita osia. Vasemman jalan kudosvaurioit luonto pyrkii parantamaan, mutta sille on ollut yksi oleellinen este.

Voitteko kuvitella mikä se on? Mitä meille on aina opetettu lääkärien ja fysioterapeuttien toimesta? Miten kuumuus viilennetään? Aivan oikein: kylmällä.

Tässä tullaan itselleni perin merkittävään ja hyvin kauniiseen yksinkertaiseen kiinalaisen filosofian ajatukseen. Keho pyrkii aina tasapainoon. Niin kylmän ja kuumankin kanssa.

Jos olet pitkään avoinaisen ikkunan vieressä, tunnet vetoa niskassa ja hartiaseutusi saattaa mennä jumiin. Jos olet pitkään koneellisen ilmastoinnin vaikutuksen alaisuudessa, nenäsi saattaa vuotaa ja voit saada flunssan. Jos kosketat kuumaa hellaa, käteesi muodostuu vesirakkula.

Kun kehoon tulee liikaa kylmää, se reagoi kuumalla. Kun kehoon tulee liikaa kuumaa, se reagoi kylmällä. Kylmiä objekteja ovat esimerkiksi kortisoni (erittäin kylmä!), antibiootit (erittäin kylmä!), ultraviolettisäteily jne. Oleellista on huomata, että kylmän tuominen kuumuuteen helpottaa oireita, mutta ei varsinaisesti paranna syytä. Siksi esim. astman hoitaminen henkeen vedettävällä kortisonilla ei hoida itse tautia, vaan helpottaa ainoastaan oireita.

Omassa tapauksessani minulla on ollut erittäin haastava kierre päällä. Kun tukkeutumis- ja rasituskuumentuminen on tehnyt vasemman polveni kuumaksi, olen viilentänyt kipukohdan aktiivisella jääpussien käytöllä. Kun käytän jääpussia, polveni kyllä viilentyy, mutta valtavaan kylmyysmäärään keho joutuu reagoimaan tuottamalla vastaavan määrän kuumuutta lisää. Kudosvaurion parantumisen kannalta se ei ole lähelläkään optimaalista tilannetta, koska kylmyydessä aineenvaihdunta ei kulje juuri ollenkaan (vrt. absoluuttinen nollapiste. Liike atomitasolla on silloin nollassa. Ei hyvä parantumisen kannalta) ja kuumuudessa liikettä on liikaa.

Tapasin akunpunktiohoitajani myös noin kolme viikkoa sitten, jolloin hän suoraan sanoen kielsi kylmän käyttämisen polviniveleni hoitamisessa. Ja se oli loistava käsky. Jo kolmessa viikossa olen huomannut edistyväni. Jokainen askel eteenpäin on henkisesti merkittävä tapahtuma. Vielä on luonnollisesti paljon paljon matkaa edessä, mutta täältä tullaan vielä! Baby steps.

Kirjoittelen muista akupunktion teemoista lisää tulevissa kirjoituksissa. Omien tulkintojen ja vastaan tulleiden asioiden kirjoittaminen on haastavaa, koska asiaa on paljon ja todellisuuden kuvaaminen on tuskin koskaan mahdollista. Tämä on kuitenkin ollut erittäin avartava vuosi monessakin suhteessa. Olen käynyt läpi kriisin, joka osaltaan johtui lääkäreiden avuttomuudesta omassa tilanteessani. Olen joutunut poisoppimaan virallisen tahon teorioita ja suosituksia ja etsimään näiden tilalle itselleni oleellisen tavan hoitaa omaa kehoani ja mieltäni. Olen joutunut etsimään apua ja tietoa todella paljon. Olen tipahtanut rysähtäen perheeni, läheisteni ja ystävieni turvaverkkoon, joka on luojalle kiitos kestänyt. Käyn tällä hetkellä kognitiivisessa yksilöterapiassa, jonka osuus eheytymiseni kannalta on ollut valtava. Olen panostanut paljon ruokavaliooni ja käyttänyt alkoholia tänä syksynä selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Tällä hetkellä laitan elämäni struktuuria kuntoon, jotta tulevaisuus on paremmilla kantimilla kuin lähivuosien menneisyys.

Loppuun vielä kuva nimipäivän aaton kakkukahveista. Pidimme 19.8.2011 nimipäiväni aaton kakkukahvit (kuka sellaisia nyt ei viettäisi :). Sain kortin ja kukkia, jee!

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Ja taas ruokaa

Viimeiset viikot ovat sujuneet ruokapolitiikan suhteen melko vaihtelevasti. Arkeen on kuulunut kohtalaisia onnistumisia ja jäätäviä hazardeja. Seuraavassa poikkileikkaus viime viikoilta.


Olisiko tämä ruoka nimeltään vaikka kaali-vihannes -pata. Pilkoin (leikkasin, viipaloin, paloittelin??) puolikkaan punakaalin vuoan pohjalle, päälle vihannessekoituspussi pakastimesta, sekaan mausteita (pippuriseosta, suolaa, jotain yrttejä) ja pari desia ruokakermaa. Uuni 225 astetta ja random aikamäärä. Olisinkohan pitänyt vuokaa uunissa noin 45 minuuttia. Sitten kun ruoka näyttää valmiilta, otan sen yleensä pois.


Höysteeksi paistoin kanasuikaleita pannulla.


Olin kotosalla eikä jääkaapista löytynyt juuri mitään. Valtava nälkä kalvoi sisuskaluja ja halusin ruokaa nopeasti ja helposti. En jaksanut hakea kebab-rullaa tai darjas kebabia, joten tein pekonimunakasta. Pannu kuumaksi, rasvaa pannulle, pekonikuutiot paistumaan. Samalla 5 kananmunaa muovikulhoon, vatkaus-sekoitus, loraus, ripaus tai hyppysellinen täysmaitoa (hyla) sekaan, pippurisekoitusta. Kun pekonikuutiot ovat paistuneet munamaito-sekoitus pannulle. Hyydytellään kivasti ja ruoka on pian valmis.


Pelkkä munakas tuntui päivällisruuaksi hieman kämäiseltä, joten loihdin munakkaan kylkeen nopean smoothien. Kuten kuvasta näkyy, laitoin sekoittimeen raakaa pilkottua parsakaalia (joka on muuten ravintoarvoiltaan loistava raaka-aine). Pesin parsakaalin vedessä ja leikkasin veitsellä palasiksi. Sekoittimeen lisäksi desin verran mustikoita, täysmaitoa ja 1-2 banaania. Aikas mukavan makuista litkua.


Tässä vielä lopputulos, pekonimunakas ja terveyssmoothie. Lukemiseksi Urheilulehden SM-liiga -extra. Nöyrät Urheilulehden toimittajat olivat nimenneet erikoisnumeronsa Raamatuksi.


Tämä on ihan basic wokki-ruoka. Kaksi pakettia hunajamarinoitua kanaa, ja muistaakseni yksi pakastepussi wokki-vihanneksia. Nopeaa, helppoa, kohtalaisen edullista. Ruskistin kanat oikeassa voissa ja sen jälkeen lisäsin pakastevihannekset. Mausteeksi muistaakseni pippuriseosta ja suolaa. Ruokalautaselle kylkiäisiksi voi lisätä esim. turkkilaista jugurttia, raejuustoa tai juustoraastetta. Kuvassa taustalla yksi purkki fitline -lisäravinteita, jotka kuuluvat melko tiivisti sukumme eetokseen.


Tämä ruoka oli viime viikkojen suurin hazardi. Jääkaappi oli totaalisen tyhjä, suliksen jälkeen kroppa ja mieli olivat väsyneet ja vatsassa kouri melkoinen nälkä. Minulla oli ollut jääkaapissa sulamassa Saarioiselta ostettua sika-nauta -jauhelihaa noin kilon painoinen pökäle, josta ajattelin hätäpäissäni tehdä mureketta. Oikeasti murekkeeseen pitäisi nähtävästi laittaa esim. kananmunaa, korppujauhoja, mausteita (esim. ranskalainen sipulikeitto). Minulla ei ollut edellä mainituista kuin yksi ainoa kananmuna. Lisäsin kananmunan lisäksi lihaseokseen musta- ja valkopippuria, suolaa ja oikeaa voita (myös vuokaan reunoille). Pistin klöntin uuniin. Lämpöä taisi olla 200 astetta. Mureke taisi olla uunissa noin 45 minuuttia. Minulla ei ollut harmainta aavistusta kauanko sen olisi pitänyt uunissa olla. Otin murekkeen pois kun se näytti suht mustalta ja rasvaiselta.


Tässä vielä lopputulos. Oli lähellä, että en oksentanut ruokaa ulos. Mureke haisi pahalle, ei maistunut miltään, ja taisi olla vähän raaka sisältä vaikka kuori vaikutti paikoitellen palaneelta. Mutta pakko oli syödä maha edes joten kuten täyteen. Väsytti, eikä jaksanut hakea ruokaa muualta. Ensi kerralla voisin varmasti lukea hieman ohjeita miten mureke tehdään ja valmistautua ruuanlaittoon hankkimalla tarvittavat ainesosat valmiiksi.


Tähän loppuun vielä VHH-ruokavalioni suurin loppuvastus. Taivaallinen herkku, joka maksaa maltaita. Vähähiilihydraattisuus aiheuttaa hiilarivajarin, joka pitää kompensoida. Ben & Jerry haisteli tässä markkinaraon. Oh boy!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Pari uutta vinkkiä

Tämä kaveri antoi vinkin kahdesta itselleni uudesta hoitomuodosta, joista en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Ensimmäinen on LPG-terapia ja toinen Diacutaaninen fibrolyysihoito (diacutaneous fibrolysis).

1.LPG-terapia

En ollut kuullut aikaisemmin missään yhteydessä tästä terapiamuodosta. LPG-terapia on imurullaushoitoa, joka on kehitetty jo vuonna 1986 arpikudosten ja palovammojen hoitoon.

LPG-terapia on alipaineella tapahtuvaa imurullaushierontaa. Siinä CelluM6 Keymodule Médical® -laitteella kohotetaan ihon alaista kudosta: motorisoidut rullat muokkaavat ja stimuloivat sidekudosta parantaen neste- ja verenkiertoa. Erikokoiset suulakkeet helpottavat myös eri alueiden rasvakertymien hoitoa. Ongelma-alueita rullataan suulakkeilla eri suuntiin ja erilaisin liikkein, jolloin pintaverenkierto ja aineenvaihdunta saadaan vilkastumaan. Turvotus vähenee, rasvakudos pienenee, vartalo kiinteytyy ja muhkurainen selluliitti-iho tasoittuu. LPG-hoidosta tulee miellyttävä ja rento olo. Lisäksi hoidolla on tutkitusti ikääntymistä hidastava vaikutus (Anti-Age Effect).

Nettisivujen mukaan LPG-terapialla on paljon positiivisia vaikutuksia:

-parantaa verenkiertoa nelinkertaisesti ja neste- eli lymfakiertoa kolminkertaisesti: tehostaa kuona-aineiden poistumista vilkastuttamalla sidekudoksen ja rasvasolujen aineenvaihduntaa
-tehostaa
lihaskireyksien, lihasvammojen tai traumojen jälkitilojen hoitoa.
-uudistaa arpi- ja sidekudoksia: tehoaa esim. leikkauksen jälkitiloihin ja leikkausarpiin, palovammoihin ja urheiluvammoihin jopa useiden vuosien jälkeen, turvotus poistuu, arpikudoksen paraneminen nopeutuu ja ihon elastisuus palaa, kipu vähenee, verenkierto ja ravintoaineiden kulku tehostuvat, liikeradat paranevat.
-auttaa niveliin ja jänteisiin (esim. jänne- ja limapussitulehduksiin), vähentää kipua ja särkyä sekä lisää nivelten liikkuvuutta.
-auttaa kipu- ja särkytiloihin (esim. iskiasvaivat, tenniskyynärpään ja golfkäden oireet): lihaskireydet, liikerajoitukset ja lihasjännitykset vähenevät, erittäin hyvä fibromyalgian ja reuman hoidossa (hyviä kokemuksia ja tutkimuksia fibromyalgian hoidosta jo 10 vuoden ajalta),
pääsee hyvin käsiksi lihaksen kipupisteisiin ja suuriin lihaksiin.



Fysioterapiassa LPG:tä käytetään sairaan kudoksen, kiputilojen tai lihasjäykkyyden hoitoon. Lymfaterapiassa LPG muodostaa uusia imusuonistoja tuhoutuneiden tilalle ja poistaa arpikudosta. Se tehostaa myös laskimoiden toimintaa – ja keventää näin raskaita ja väsyneitä jalkoja. Leikkauksen jälkitiloissa LPG vähentää turvotusta ja nopeuttaa kuona-aineiden poistumista. LPG -käsittelyn jälkeen voidaan aloittaa fysioterapeuttinen kuntoutus, joka vahvistaa vahingoittunutta aluetta ja parantaa sen toimintakykyä.

Voisihan tätä käydä ainakin kokeilemassa, tuskinpa siinä muuta kuin rahaa häviää. En usko, että kudosvauriot vasemmassa polvessani ainakaan huonommaksi muuttuvat. Katsellaan jos saisin 27. päivä olevalla lääkärikäynnillä lähetteen. Pohditaan.

2. Diacutaaninen fibrolyysihoito (diacutaneous fibrolysis)

Diacutaaninen fibrolyysi on menetelmä, jossa koukun muotoisen instrumentin avulla hoidetaan mekaanisia sidekudoskiinnikkeiden aiheuttamia tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja. Koukun avulla kudoksia päästään käsittelemään syvemmältä ja entistä tarkemmin. Nimi diacutaaninen tarkoittaa ihon päältä tapahtuvaa hoitoa, joten koukulla ei läpäistä ihon pintaa. Menetelmää voidaan käyttää leikkausten jälkeisten arpikudosten hoitoon, traumojen jälkitiloihin ja ylikuormitusten aiheuttamien kiinnikkeiden hoitoon. Menetelmällä on saatu hyviä hoitotuloksia mm. kyynärpään alueen kiputiloissa, kroonisissa akillesjänteen tulehduksissa, polven kiputiloissa sekä monissa muissa tuki- ja liikuntaelinongelmissa.

Tästäkään hoitomuodosta en ollut koskaan edes kuullut mitään. Aika funkyltä vaikuttaa. Eihän näistä oikein kokeilematta osaa mitään sanoa, mutta hienoa, että mahdollisuuksia löytyy. Katsotaan jos tulisi käytyä.